KESKEISET PERIAATTEET

Suomen vaalijärjestelmä on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa yhdellä numerolla äänestetään sekä henkilöä että puoluetta. Suomessa yleiset vaalit (kunnallisvaalit, eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit ja presidentinvaalit) toimitetaan tiettyjen periaatteiden mukaisesti.Vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

Yleisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että äänioikeus on riippuvainen vain sellaisista edellytyksistä, jotka kansalaisilla yleensä on. Esimerkiksi äänioikeudelle eduskuntavaaleissa on vain kaksi edellytystä: 18 vuoden ikä ja Suomen kansalaisuus.

Yhtäläisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella äänioikeutetulla on yhtäläinen oikeus vaikuttaa vaalin tulokseen eli sama äänimäärä. Yleisissä vaaleissa kullakin äänestäjällä on käytettävissään yksi ääni.Vaalit ovat välittömät.

Äänioikeutettu äänestää vaaleissa suoraan sitä henkilöä, jonka hän tahtoo saada valituksi. Jokaisella ehdokkaalla on oma numeronsa, jonka äänestäjä merkkaa äänestystilanteessa äänestyslippuun.Vaalit ovat suhteelliset.

Suhteellisessa vaalissa kullekin ehdokkaalle lasketaan vertailuluku, johon vaikuttavat sekä ehdokkaan saamien äänien että tämän edustaman puolueen saamien äänien määrä. Nk. puoluevaaleissa (kunnallisvaalit, eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit) jokainen puolue tai muu ryhmittymä saa sen määrän edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä noin 20 prosenttia, sen tulisi saada myös noin 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista. Suhteellinen vaalitapa ei koske henkilövaaleja, kuten presidentinvaalit, joissa puolueiden sijasta äänestetään vain henkilöä. Suomessa suhteellisen vaalitavan menetelmänä sovelletaan nk. d´Hondtin menetelmää.Vaalit ovat salaiset.

Vaalisalaisuudella tarkoitetaan sitä, etteivät vaaliviranomaiset, muut viranomaiset tai muut kansalaiset saa tietää, kenelle äänestäjä on äänensä antanut tai onko hän jättänyt tyhjän äänestyslipun. Sen sijaan tieto siitä, onko äänioikeutettu käyttänyt äänioikeuttaan eli käynyt äänestämässä, ei kuulu vaalisalaisuuden piiriin.Kunkin äänestäjän on äänestettävä itse.

Äänioikeutta ei saa käyttää valtuusmiehen eli asiamiehen kautta. Sen sijaan äänestystilanteessa voidaan tietyin edellytyksin käyttää avustajaa.Äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä.

Tällä pyritään turvaamaan vaalien yleinen luotettavuus, äänestäjän oikeus ja mahdollisuus ilmaista vapaa tahtonsa sekä varmistamaan vaalisalaisuuden toteutuminen. Vaaliviranomaisten valintaa sekä toimimista tehtävässään sitovat vaalilaki ja oikeusministeriön laatimat ohjeet.

Periaatteet vaalilain

Suomi-parlamenttivaalit järjestetään neljän vuoden välein. Koska Suomen parlamentti on valtion tärkein elin päätöksenteossa, ihmiset suhtautuvat siihen vakavasti. On pidettävä mielessä useita asioita, kun opitaan Suomen hallituksesta ja politiikasta, ja yksi niistä on vaalilaki. 

Suomi on länsimaiden demokraattisten valtioiden piirin jäsen. Suomen vaalijärjestelmä perustettiin ensimmäisen kerran vuonna 1906, ja seuraavat tapahtumat vain korostivat tällaisen askeleen tehokkuutta heidän politiikassaan. Vaikka hallitusjärjestelmällä on pitkä historia, kansa tunnetaan yhtenä maailman vakaimmista maista. 

Pieni historia Suomen politiikan ja hallituksen takana

Suomi oli Venäjän hallinnassa vuosina 1809–1917. Huolimatta selkeästä poliittisesta identiteetistä, Venäjän keisari allekirjoitti lakiesitykset ja hänen alaisensa hallitsivat sotilasvaltaa. Jo ennen kuin venäläiset tulivat kuvaan, suomalaiset osallistuivat Ruotsin politiikkaan, kun valtio oli vielä osa Ruotsia. 

Venäjän vallan aikakaudella Suomen politiikka syntyi. Kasvava poliittisen autonomian kysyntä johti lopulta kansakunnan itsenäisyyteen. Polku kohti tätä saavutusta ei kuitenkaan ollut läheskään tasainen. Ennen tavoitteiden asettamista oli kohdattava levottomuuden ja taistelun sukupolvia. 

Kielimuurit olivat yksi väite, jonka ihmisten oli tuolloin kohdattava. Suomenkielen laaja käyttö oli yksi nationalistisen kampanjan eturintamasta, ja se sai hitaasti ruotsinkieliset jäsenet omaksumaan suomen sukunimet ja kielen. Vuoteen 1863 mennessä suomesta tuli virallinen kieli. 

On melko onnekas, että toisen maailmansodan poliittinen ilmapiiri ei vaikuttanut Eurooppaan verrattuna naapureihinsa. Kansakunta selviytyi Euroopan vihamielisestä jakautumisesta 1940-luvun lopulla demokraattisten elinten ollessa edelleen ehjät. Ei ole epäilystäkään siitä, että Suomen itsenäisyys Venäjältä vuonna 1917 jätti jäljen Euroopan poliittiseen historiaan, kun kansakunta torjui sekä ulkoisia että sisäisiä väitteitä, jotka olisivat olleet tuolloin lähes mahdottomia. 

Kaksi vuotta itsenäisyyden julistamisen jälkeen Suomi perusti uuden tasavallan perustuslain. On tärkeää huomata, että Suomen vaalijärjestelmän perustamisesta lähtien vaaleihin voitiin nimetä myös äänioikeutettuja miehiä ja naisia. Suomalaisten ja venäläisten suhteiden heikkenemisen myötä myös pyrkimykset pitää Suomi tiukasti imperiumin käsissä. 

Hajotettu suhde antoi suomalaisten korvata entisen edustajakokouksensa Eduskuntan nimisellä yksikamarisella lainsäätäjällä. Uusi edustajakokous valittiin yleisillä vaaleilla – saavutus, joka teki Suomesta ensimmäisen eurooppalaisen kansakunnan, joka otti naiset mukaan äänestykseen. Tämä askel tapahtui ennen kansakunnan itsenäisyyden julistamista ja se vain osoitti tulevaisuuden ajattelua heidän politiikassaan. 

Suomen eduskunta

200 jäsentä valitaan Suomen eduskuntaan tai Eduskuntaan. Nämä jäsenet muodostavat maan korkeimman päätöksentekoelimen, jolla on valtuudet muuttaa perustuslakia, kumota presidentin veto-oikeuksia ja viittaamaan eroamiseen. Yksi heidän tärkeimmistä tehtävistään on antaa lakeja ja tehdä päätöksiä maan talousarviosta ja asioista Euroopan unionin kanssa. 

Nykyään parlamentilla on 17 valiokuntaa, jotka koostuvat vaihtelevasta määrästä pysyviä jäseniä. Suurin osa heistä koostuu 17 jäsenestä, kun taas suuressa komiteassa on 25, 21 talousvaliokunnassa ja 11 tarkastus- ja tiedustelutoimikunnassa. 

Jokainen komitea käsittelee monenlaisia ​​tehtäviä ja asioita. Katsokaa alla olevaa luetteloa Suomen parlamentin edustajista:

  • Suuri valiokunta
  • Perustuslakivaliokunta
  • Ulkoasiainvaliokunta
  • Rahoituskomitea
  • Tarkastusvaliokunta
  • Hallintovaliokunta
  • Lakiasiainvaliokunta
  • Liikenne- ja viestintävaliokunta
  • Maa- ja metsätalousvaliokunta
  • Puolustusvaliokunta
  • Koulutus- ja kulttuurivaliokunta
  • Sosiaali- ja terveysvaliokunta
  • Kauppakomitean
  • tulevaisuuden
  • työllisyys- ja tasa-arvovaliokunta
  • Ympäristökomitean
  • tiedustelun valvontakomitea

Vaalilain keskeiset periaatteet Suomessa

Suomen perustuslaissa todetaan, että suvereeni valta kuuluu suomalaisille, joita parlamentti edustaa ja jotka kokoontuvat keskustelemaan asioista ja antamaan laskuja. Kokouksessa on 200 paikkaa, ja jäsenet valitsee kansa. Vaalit järjestetään joka neljäs vuosi, ja 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat suomalaiset voivat käyttää äänioikeuttaan. 

Kaikissa Suomen vaaleissa noudatetaan keskeisiä periaatteita, joita tulisi noudattaa joka kerta. Käytä aikaa lukea ja ymmärtää ne alla:

  1. Jokainen äänioikeutta käyttävä Suomen kansalainen tekee niin yleisesti ja tasa-arvoisesti. 

Kaikilla suomalaisilla, joilla on Suomen kansalaisuus ja jotka ovat vähintään 18-vuotiaita, on oikeus käyttää äänioikeuttaan vaaleissa. Jokaisella äänestäjällä on yksi ääni, jonka he voivat antaa. Kukaan äänestäjä ei voi antaa enemmän kuin yhden äänen – numero on sama jokaiselle kansalaiselle. 

  1. Vain äänestäjä voi antaa oman äänensä. 

Valtuutetut eivät saa äänestää toisen henkilön puolesta. Äänioikeutta tulisi käyttää vain siihen oikeutetulla henkilöllä. Tämä tarkoittaa, että koska äänestäjä saa antaa vain yhden äänen, kukaan muu ei voi jakaa sitä tai käyttää sitä. 

  1. Lippuja ei muuteta, ja ne pidetään luottamuksellisina. 

Yksikään viranomainen ei voi muuttaa äänestyslipuja. Kukaan heistä ei myöskään voi selvittää, kuka ehdokkaista äänesti tai ei äänestänyt ennen hakua. Luottamuksellisuutta noudatetaan tiukasti, koska väärentäminen voi mitätöidä koko vaaliprosessin. 

  1. Annettu ääni menee sekä yksittäiselle ehdokkaalle että puolueelle. 

Presidentinvaalit eroavat toisistaan ​​siinä mielessä, että kansalaiset voivat äänestää puolueen sijaan vain yhtä ehdokasta. Muissa vaaleissa järjestelmä yhdistää kuitenkin sekä puolueiden että ehdokkaiden äänestyksen. 

  1. Vaaleja on valvottava ja äänestäjien on annettava äänensä viranomaisten edessä. 

Syynä tähän on pitää äänestysliput salassa. Viranomaisten on oltava läsnä voidakseen äänestää pätevästi. Äänestäjillä tulisi olla todistajia, jotka voivat todistaa yleisön tai kuka tahansa saattaa huolestua siitä, että äänestäjä on todella antanut äänensä.

  1. Äänestäjät äänestävät suoraan valitsemansa ehdokkaan puolesta. 

Vaalit toimivat yksinkertaisesti siinä mielessä, että äänestäjät antavat äänensä suoraan haluamalleen henkilölle. 

  1. Kukin puolue saa useita paikkoja annettujen äänten prosenttiosuuden perusteella. 

Paikat ovat verrannollisia tietylle puolueelle annettuihin ääniin. Jos puolue tai ryhmät saavat 30% äänistä, ne puolestaan ​​saavat 30% käytettävissä olevista paikoista. Tämä ei koske presidenttiehdokkaita, jotka valitaan vain yhdelle paikalle hallituksessa. 

Posti- ja ennakkoäänestys Postiäänestystä

harjoitetaan myös Suomessa, jossa äänestäjät voivat lähettää äänensä viranomaisille. Vakavissa olosuhteissa asuvat kansalaiset ovat edelleen äänioikeutettuja, ja he voivat tehdä sen omassa kodissaan. Kotona äänestäjien on ensin rekisteröidyttävä saadakseen äänestyskortin. Edellyttää kuitenkin, että ainakin kaksi muuta ihmistä todistaa äänestäjän äänestäneen. 

Ihmiset voivat äänestää myös etukäteen äänestyspaikoilla ympäri Suomea tai ulkomailla. On tärkeää ottaa aina mukaan henkilöllisyystodistus kanssasi saapuessasi äänestyspaikoille. Virkamies ohjaa sinut äänestysosastoon, jossa voit antaa äänesi. Älä kirjoita äänestyslipulle mitään sen henkilön lukumäärän lisäksi, jonka puolesta äänestät. Taivaa vaalilippu ristikkäin ennen sen luovuttamista virkamiehelle varmistaaksesi, että äänestysliput ovat salassa. 

Virkamiehet leimaavat äänestyslipusi ja antavat sinulle ruskean kirjekuoren. Laita lippusi yksinkertaisesti kirjekuoreen ja sulje se oikein. Tämän jälkeen sinun on allekirjoitettava virkamiehen antama lomake vahvistamaan, että olet antanut äänesi yksin, vahvistanut sen leimalla ja sinetöinyt sen oikein. Jos äänestät vaalipäivänä, prosessi on samanlainen paitsi että virkamiehet leimaavat äänestyslipun ja antavat sen takaisin sinulle, jotta voit pudottaa sen laatikkoon itse. 

On erittäin tärkeää, että jos sinulla on huolenaiheita tai kysymyksiä, sinun on käännyttävä virkamiesten puoleen. Niitä on paljon äänestyspaikkojen ympärillä. Erityisapua tarvitseville kansalaisille äänestysvirkailijat ovat läsnä kanssasi kopissa auttamaan sinua äänestämään äänestyksessä. Voit pyytää perheenjäsentä tai ystävää auttamaan sinua äänestysprosessissa. Et voi kuitenkaan pyytää ehdokkaan sukulaisia ​​tulemaan kanssasi. 

Äänestysavustajat eivät saa paljastaa kenen puolesta avustettu henkilö äänesti. Kaikilla äänestäjillä on yksi ääni ja vaalisalaisuus. Sinun ei tarvitse kertoa kenellekään, jonka puolesta äänesti, kun olet antanut äänesi. 

Theme: Overlay by Kaira Extra Text
COPYRIGHT © VAALITIETO.FI/WMI SOLUTIONS OY 2020 | ALL RIGHTS RESERVED.